Trainers’ Housen projektipäällikkö Nina Mellin, 37, suosii valmennustilaisuuksien järjestämisessä kokouskartanoita, mieluusti ainakin 70 kilometrin päässä kotoa tai toimistolta. Mellinin mielestä kokouskartanoissa tavoitetaan tunnelma, jota isoissa ydinkeskustan hotelleissa ei saa.

Ihmisten pitää päästä pois arjesta: valmennuksessa muokataan ajatuksia ja yritetään saada uusia näkökulmia. Se ei onnistu ihan arkisessa ympäristössä. Iso auditorio on vuorovaikutukseen panostavaa valmennustilaisuutta ajatellen passivoiva. Ihmiset eivät pääse kontaktiin toistensa kanssa samalla tavalla kuin esimerkiksi tasalattiatilassa, jossa ihmiset istuvat ryhmäpöydissä, Mellin perustelee.

Tärkeät pöytämuodot

Osa arjesta irrottautumista on myös riittävä etäisyys toimistolta tai kotoa. Mellinin mielestä etäisyyden pitää olla vähintään 70 kilometriä. Etäisyys vaikuttaa siihen, että ihmiset jäävät valmennukseen illaksi ja yöksi ja viettävät tärkeää aikaa yhdessä.

– Tietenkin tilaisuuden kesto ratkaisee, puolen päivän takia ei kannata lähteä Helsingistä Mäntsälään. Mutta puolitoista päivää vaatii jo selkeää irrottautumista. Usein pyydämme osallistujilta läppärit ja puhelimetkin pois. Uuden rakentaminen lähtee jo yhdessä ruokailemisesta. Näemme jonkin verran vaivaa, etteivät ihmiset poistuisi kesken valmennuksen yöksi kotiin, Mellin sanoo.

Yhden selkeän puutteen pääkaupunkiseudun kokouspaikoista hän löytää. – Isoihin tilaisuuksiin tarjotaan usein auditoriota ja niihin harvemmin on mahdollista saada räätälöityjä pöytämuotoja: esimerkiksi ryhmäpöydät saattavat olla joissain valmennuksissa todella tärkeä asia.

Valmennustilaisuus poikkeaa melko paljon perinteisestä kokouksesta tai seminaarista. – Keskeisin ero on tietysti, että osallistujien rooli ei jää pelkkään yhden ihmisen puheen kuunteluun, vaan kysymys on vuorovaikutuksesta, Mellin muistuttaa.

Valmentajan olemuskin ratkaisee

Mellinin tehtäviin kuuluu yhdessä valmennustilaisuuden myyjän kanssa osallistua asiakkaan tarpeisiin sopivan valmentajan etsimiseen.

– Valmentajan iällä ja ulkonäölläkin voi olla merkitystä. Siinä, missä toiselle asiakasyritykselle voi sopia sliipattu pukumies, voi toiselle sopia karski äijä, hän naurahtaa.

Työn sisältö on todella laaja. Projektipäällikön tehtävänä on valmennusohjelman johtaminen. Usein Mellin on mukana jo silloin, kun valmennuspakettia myydään asiakkaalle. Projektipäällikön vastuulla ovat myös monet käytännön asiat, kuten taustatyön toteuttaminen, kokoustilan varaaminen sekä valmennuskutsujen lähettäminen. Valmennusryhmien koot vaihtelevat paljon, tavallisin ryhmäkoko on noin 10–25:n välillä.

Globaalissa maailmassa myös valmennusyhtiö turvautuu virtuaalitekniikkaan. – Sellaista on jo tehty, että kansainvälinen yritys on ensin koonnut kerran yhteen toisilleen tuntemattomia osallistujia eri maista, mutta valmennusprojektia on myöhemmin jatkettu myöhemmin screeniltä.

– Vaikka valmentajan henkilökohtaista kontaktia valmennettaviinsa ei tulevaisuudessakaan korvata kokonaan virtuaalitekniikalla, on se kuitenkin kiinnostava lisätyökalu tähän työhön.

Nina Mellin & 5 tärkeintä:

1. Ansaitse sekä ulkoisten että sisäisten yhteistyökumppaneidesi luottamus.
2. Älä oleta mitään: tarkista aina, että kaikilla on yhteinen ymmärrys asioista.
3. Kysy kunnes ymmärrät varmasti, mistä on kysymys.
4. Tripla-tsekkaa kaikki tärkeät yksityiskohdat.
5. Tee vain niitä asioita, jotka tuottavat asiakkaalle todellista lisäarvoa.